Taivaalla kuu tuskin hengissään
Keskellä hauraiden pilvien virtaa
Juro vartiomies palatsin luona
Katsoo vihoissaan tornikelloon

Uskoton vaimo on menossa kotiin
Hänen kasvonsa kovat, sulkeutuneet
Ja uskollista polttaa kaipuu
Jota unen tiukka syleily ei saamuta

Ja mitä heistä? Viikko sitten huokasin
Heitin maailmalle hyvästit. Mutta huoneessa
Ilma on tunkkainen ja lähdin puistoon
Katsomaan tähtiä, koskettamaan lyyraa